SivukarttaIntranetExtranetYhteystiedot

Laihian historia


Palaa otsikoihin

Esihistoria

Kivikauden alkupuolella vajaa 10 000 vuotta sitten Laihia oli viimeisimmän jääkauden jäljiltä vielä täysin veden peitossa. Noin 7000 vuotta sitten alueen korkeimmat kohdat alkoivat maankohoamisen vaikutuksesta nousta luotoina Litorinamerestä. Kivikauden lopusta pronssikauden halki rautakaudelle saakka Laihia oli rannikkoa ja saaristoa. Varhaisimmat kivikautiset löydöt asutuksesta ovat kampakeraamisesta kulttuurista kunnan kaakkoisosasta ajalta noin 3400 eaa. Pyyntiin ja keräilyyn perustunut asutus on seurannut rantaviivaa.

Pronssikaudella 1500–500 eaa. etenkin Laihian keski- ja länsiosat muodostuivat saaristosta ja sen suojaamasta rannikosta. Myös asutus näyttää keskittyneen tälle alueelle. Tärkeimmät elinkeinot ovat edelleen olleet pyyntivaltaisia, mutta myös pienimuotoista karjanhoitoa ja maanviljelyä on saatettu harjoittaa. Ajanlaskun alun tienoilla varhaisen metallikauden loppupuolella maanviljely alkoi vakiintua Laihianjoen varressa. Laihialta on löydetty tuhansia röykkiöhautoja, ja kunta on Suomen muinaisjäännöstiheimpiä alueita. Röykkiöistä suurin osa ajoittuu pronssikaudelle ja varhaiselle rautakaudelle, loput ovat myöhäiseltä rautakaudelta.

600-luvun rautakauden keskivaiheille saakka asutus siirtyi edelleen rantaviivan mukana. 300–700-luvun keskirautakaudella pääosin Laihianjokilaaksossa eläneen 10–15 asutusyksikön yhteisön väkimäärän on arveltu olleen noin 60–180 henkeä. Merovingiajan kuluessa pohjalainen asutus kuitenkin vähitellen supistui, ja 800-1200-luvun myöhäisrautakaudella alue muodostui pääasiallisesti todennäköisesti Kokoemäenjoen asutuksen nautinta-alueeksi. Tältä seudulta Etelä-Pohjanmaa lienee saanut myös ensimmäiset historiallisen ajan asukkaat.

Palaa otsikoihin


Palaa otsikoihin

Keskiaika

Kyrönjokilaaksosta ja Ylä-Satakunnasta lähtöisin oleva Ylilaihian eli nykyisen Kirkonkylän eteläpuolisen jokivarren asutus on syntynyt viimeistään 1200-luvun puolivälissä. Alalaihian asutus puolestaan muodostui 1300-luvun vaihteen ruotsalaisen muuttoliikkeen vaikutuksesta. Asuttamisesta lähtien ensimmäiset lähes kolme vuosisataa Ylilaihia kuului Kyrön kirkkopitäjään ja Alalaihia puolestaan Mustasaaren kirkkopitäjään. Kirkkopitäjien välisen rajan tienoille muodostui myös vastaavien hallintopitäjien raja.

Keskiajan kuluessa maatalous voimistui vähitellen, ja tämän seurauksena myös väkiluku alkoi kasvaa voimakkaasti. Viimeistään 1400-luvulla Laihian kylien pääelinkeinoksi pyynnin tilalle tuli maanviljelys ja karjanhoito. Viljaa kasvatettiin jokivarteen raivatulla hyvällä peltomaalla.

Palaa otsikoihin


Palaa otsikoihin

Pitäjän perustaminen

Vuonna 1508 perustettiin Laihian kappeliseurakunta ja paikkakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön. Kirkon tiedetään sijainneen Mustasaaren puolella, mutta tarkasta paikasta ei ole varmuutta. Tapahtuma oli yhteydessä Mustasaaren ja Kyrön suurpitäjien alkavaan hajoamisprosessiin. Vuonna 1576 Laihian erotettiin Kyröstä ja Mustasaaresta omaksi kirkkopitäjäksi ja 1606 myös hallintopitäjäksi. Tarkemmat pitäjän rajat muodostuivat näiden tapahtumien jälkeen vasta vähitellen. Tuohon aikaan Laihiaan kuului suurin piirtein kunnan nykyisen alueen lisäksi myöhemmin itsenäistynyt Jurva. Pitäjän ensimmäinen kirkko oli käytössä lähes puolitoista vuosisataa, kunnes Laihian toinen kirkko valmistui 1642 Kirkonkylään nykyisen Napuen puiston kohdalle. Pitäjähallinnon tavanomaista kulkua häiritsi jossain määrin 1600-luvulla läänityslaitos. Vuonna 1614 Laihia ja Maalahti annettiin virkalääniksi kansleri Axel Oxenstiernalle. Tämä peruuntui 1651, jolloin kuningatar Kristiina lahjoitti Laihian vapaaherrakunnaksi valtaneuvos Karl Bondelle. Vapaaherrakunta periytyi Bonden suvun omistuksessa kunnes se 1674 peruutettiin takaisin kruunulle.

1500-luvun puolivälistä 1700-luvun puoliväliin saakka Laihian taloluku pysyi suhteellisen vakaana, vajaassa 150 talossa. Kylissä oli keskimäärin yhdeksän taloa. 1500-luvun lopulla pitkään kestänyt Venäjän sota sekä nuijasota aiheuttivat talojen autioitumista. Ankara sotaväenotto rajoitti edelleen väkiluvun kasvua 1600-luvulla. Lisäksi seuraavan vuosisadan vaihteen tienoille sijoittuneet suuret kuolonvuodet ja isoviha aiheuttivat kummatkin väliaikaisesti noin 300 hengen loven väestöön. Napuen taistelussa menehtyi 120 laihialaista – eli lähes 60 % paikkakunnan täysi-ikäisestä henkikirjaan merkitystä miesväestöstä.

1600-luvulla tervanpoltto nousi maatalouden rinnalle tärkeäksi elinkeinoksi ja tervasta kehittyi nopeasti laihialaisten tärkein kauppatavara. Tätä edesauttoi lyhyt kulkuyhteys 1606 perustettuun Vaasan kaupunkiin, joka toimi kaupan keskuksena.

Palaa otsikoihin


Palaa otsikoihin

Kasvun aikaa

Maataloudessa 1700-luvulla tapahtunut tärkeä uudistus, isojako aloitettiin vuosisadan puolivälissä Pohjanmaalta. Laihian pitäjä oli ensimmäinen kohde, ja kuten muuallakin, myös Laihialla toimeenpano sai osakseen vastustusta. Toimenpiteen yhteydessä myös pitäjän siihen saakka epämääräisiä rajoja selvennettiin. 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolella Laihia kuului maan tärkeimpiin salpietarin valmistuksen seutuihin ja parhaimpina aikoina oli jokaisessa talossa ainakin yksi salpietarin valmistukseen tarkoitettu lato.

1700-luvun kuluessa Jurvaan muodostui aluksi Laihian seurakuntaan kuuluva rukoushuone- ja myöhemmin kappeliseurakunta, jonka ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1764. Laihialla vaikutti 1700-luvun puolivälissä myös Jaakko Kärimäen johtama separatistinen lahko. Vuosisadan loppuvuosina ylipääläiset hakivat kuninkaalta lupaa useaan otteeseen aluksi oman kirkon rakentamiseen ja myöhemmin seurakunnan jakamiseen kahtia Yli- ja Alapäähän, mutta hankkeet raukesivat kielteiseen vastaukseen. Laihian kolmas, nykyinen kirkko valmistui vuonna 1805.

Palaa otsikoihin


Palaa otsikoihin

1800-luvulta nykypäivään

Väkimäärän lisääntymisestä huolimatta Jurvan kappeliseurakunta jatkoi Laihian seurakunnan alaisuudessa vielä 1800-luvun alkupuoliskon. Vuoden 1859 syksyllä senaatti hyväksyi anomuksen Jurvan itsenäistymisestä ja ero toteutettiin vuonna 1863. Tuohon aikaan Jurvassa oli noin kolmetuhatta asukasta. Pitäjien väliset rajat säilyivät kuitenkin pitkälle 1900-luvun puolelle saakka varsin epäselvinä.

1860-luvun jälkipuoliskon suurina nälkävuosina Laihian väestö pieneni noin 550 hengellä. Muuten väkiluku jatkoi vahvaa kasvusuuntausta vuosisadan loppuun saakka.

Laihian ensimmäinen, yksityinen kansakoulu avattiin vuoden 1867 syksyllä ja se oli toiminnassa kaksi vuotta. Ensimmäinen kunnan kansakoulu, nykyinen Isonkylän koulu, avattiin vuoden 1870 syksyllä. Nuorisoseuratoiminta samoin kuin muu yhdistystoiminta oli Laihialla vilkasta jo 1880-luvulta lähtien. Laihialaiset Juho HIetanen ja Santeri Alkio olivat 1880-luvulla mukana nuorisoseuraliikkeen alullepanemisessa, ja Alkiota pidetäänkin liikkeen aatteellisena oppi-isänä. Pari vuotta toiminut Laihian Nuorisoyhdistys perustettiin vuonna 1883 ja varsinainen Laihian nuorisoseura vuonna 1892.

Vuosina 1890–1909 toimitettiin kunnassa isojaonjärjestely, jossa ympäriinsä pieninä palstoina olleita maatilojen viljelyksiä yhtenäistettiin. Tuloksena maatalouden tuotto moninkertaistui.
Palaa otsikoihin


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje